Näyttely: Basquiat

"The more I paint, the more I like everything."

- Basquiat -

"The more I see paintings, the more I like everything."

- Rita -

Tämä postaus on odottanut pöytälaatikossa jo jonkun aikaa. Olen pyöritellyt sitä, miettinyt, kirjoittanut, deletoinut, ja kirjoittanut uudestaan. Mietin, miksi mun on niin vaikea kirjoittaa Basquiatista. Se ei ole mulle mikään idoli, ei mikään maailman suurin ja ihanin ja taitavin, mutta joku siitä tekee vaikean kuvailtavan. 

Luulen, että se on sielu. I mean, katsokaa nyt sen kuvaa. Sen silmät on nähneet kaiken, vaikka se on vasta alussa. Tai sitten se tiesi, että se onkin jo lopussa. Ja tottakai se tiesi - miten olisi voinut olla tietämättä. Basquiatin taide on pelkkää intohimoa, pakkomiellettä. Siinä ei ole kyse taiteilijan taidokkuudesta ja kuvien tasokkuudesta. Siinä on kyse alkukantaisesta tarpeesta purkaa pää paperille tai seinälle, ja antaa muidenkin nähdä maailma omien silmien kautta.

Yritin valita kuvia, en osannut. Mutta koska Basquiatillekin sanat ja kirjoitus olivat tärkeitä,   kirjoitan minäkin päiväkirjastani sanoja. Näitä sanoja mietin ja pyörittelin katsellessani Jean-Michelin kuvia. Sanat ja kuvat eivät liity toisiinsa eivätkä mihinkään, molemmat elävät omaa elämäänsä toisistaan irrallaan, ei-missään ja kaikkialla. Kuvat ovat tässä tapauksessa sanoja, sanat kuvia. 

"Agent of Change. Olla muutoksen tuoja. Minkä muutoksen? Voiko kuka tahansa olla muutoksen tuoja, vai tarvitaanko erityislahjakkuutta? Ei, muutos voi olla pieni, muutoksen tuojakin voi olla pieni. Minä ja sinä voimme muuttaa jotain. Mutta tarvitseeko? Mitä järkeä on yrittää muuttaa mitään? Eikö muutos tavallaan ole turhaa, koska sekin taas muuttuu, eikä mikään koskaan pysy samana? Ikuisuuden mittakaavassa kaikki on turhaa, mutta yksilön ei. Jos voit muuttaa pienenkin sysäyksen elämää parempaan, tai edes kiinnostavampaan suuntaan, ole oman elämäsi agent of change."

"Insider/outsider, double identity, duality. Introvertti/ekstrovertti. Erakko/sosiaalinen. Haittaako jos heiluu sinne tänne, ei ole sitä eikä tätä, on yhtä ja toista, sisällä ja ulkona, hiljaa ja äänekkäästi? Yksi tilanne vaatii raivoa, toinen zeniä, kolmas osallistumista ja neljäs vetäytymistä. Ihmisen ei tarvitse olla tunteiltaan ja käytökseltään stabiili. On oikein ja luonnollista elää ja tuntea hetki, ja antaa sen tunteen näkyä teoissa, käytöksessä."

"Urbaani ympäristö, kaupungit, kadut, kujat, kivi, betoni, lasi. Kaikissa ei ole kaipuuta luontoon. Vai johtuuko se vain siitä, ettei ole luontoa mihin kaivata? Ihminen kuitenkin jostain syystä rakentaa luontoa sinne, mistä se on ensin rakennettu pois. Onko kaupunkia, missä ei olisi puistoja? Jopa kotiin pitää saada jotain vihreää, kasvavaa, elävää, kuolevaa. Kaipasiko Jean-Michel luontoon? Kaipasiko Jean-Michel minnekään? Pakeni kuitenkin omalla tavallaan."

"Superhero, giant, saint, athlete, warrior, king. Olla kohotettu, korkeammalla. Saada sädekehä pään päälle ja mitali rintaan, kruunu päähän. Olla enemmän kuin muut, enemmän kuin itse ennen oli. Pyrkimys, tavoite, saavutus, täyttymys. Entä sitten?"

___

Ja tässä vielä traileri Tamra Davisin ohjaamaan dokkariin Jean-Michel Basquiat : The radiant child. Suosittelen katsomaan koko elokuvan.

Jean-Michel Basquiat, 1960-1988
Retrospektiivi Bilbaon Guggenheim-museossa 2015