Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2015.

Euskadi

Kuva
Bilbao, baskin kielellä Bilbo. Pieni suuri kaupunki Nervión-joen rannalla, täynnä vaihtelevaa arkkitehtuuria vanhan kaupungin Casco Viejon "seitsemän alkuperäisen" kadun romanttisenränsistyneistä kivitaloista huippumoderneihin lasitorneihin. Sillat kuuluvat kaupunkikuvaan oleellisena, ne antavat kaupungille oman viehätyksensä, ja iltaisin ne ovat erityisen kauniita heijastuessaan virtaavaan veteen. Vuoret ympäröivät Bilbaoa joka puolelta, aamusumu vuorilla auringonnousun aikaan on kuin unesta.

Elämänmeno vaikuttaa rauhalliselta. Arkiaamut alkavat myöhään (meidän mittapuulla), yhdeksän kymmenen maissa näkee toimistoon matkalla olevia duunareita kahviloissa lukemassa lehtiä ja nauttimassa kahvista (joka paikassa hyvää) ja leivonnaisista (joka paikassa hyviä). Kahviloita on paljon, ja baareja vielä enemmän. Niissä istutaan iltapäivisin ja iltaisin, syödään pintxos-annoksia ja juodaan siideriä tai viiniä. Baskimaalaiset vaikuttavat rauhallisemmilta ja tyynemmiltä kuin muut espa…

Kaupunki meressä - meri kaupungissa

Kuva
Venetsian omalaatuista olemusta ei oikein ymmärrä ennen kuin näkee kaupungin ilmasta. Se on häkellyttävä näky. Keskeltä merta, aivan ilman mitään rantoja ja ääriviivoja, nousee kaupunki. Se näyttää siltä, kuin meren pohjassa oleva kaupunki olisi kohonnut ylös, mutta ei kuitenkaan ihan tarpeeksi. Tai päinvastoin, sehän on saari, joka vajoaa, ja on jo vajonnut puoleenväliin. Mutta eihän voi olla olemassa saarta ilman rantaa! Se on luonnonvastaista! Pitää olla ranta, ja rantabulevardi, jota pitkin iltahämärässä kävellään käsi kädessä, kuunnellaan katusoittajia, väistellään lenkkeilijöitä ja rullaluistelijoita, ja syödään jäätelöä ja ulkoilutetaan pieniä koiria.
(kuva: UNISDR.org)
Eipä sillä, bulevardeja (no katuja) ja käsikädellisiä Venetsiassa kyllä piisaa, rullaluistelijoita ei niinkään. Eikä mitään muutakaan rullaavaa, ja siinäpä Venetsian yksi parhaita puolia. Siellä ei todellakaan huristella skoottereilla kähveltämässä lennosta mummujen käsilaukkuja, siellä ei skeittarit ryskytä par…

My current anthem

Kuva
Ei mitään lisättävää.

These boots are made for walkin'

Kuva
Pitkässä kävelyssä tärkeintä on rytmi. Vaeltaapa sitten kadulla suurkaupungissa tai polulla vuoristossa, täytyy kuunnella tien ääntä ja mukautua siihen. Pakottamalla ei kävelystä synny kuin päänsärkyä ja tiukat hartiat. Rytmi vaihtelee; se riippuu sadasta eri asiasta, alkaen kengistä ja vaatteista, vuorokaudenajasta, säätilasta, ympäristöstä, kävelyseurasta, nälän tasosta, kävelyn tarkoituksesta ja kohteesta. Mutta joka tilanteeseen voi löytää sen rytmin, jossa kävely tuntuu parhaalta, oikealta, nautinnolliselta.
Citykävely on hirmu hauskaa, ja siihen saa valtavasti variaatioita. Oma suosikkini tutussa kaupungissa on tunkea napit korviin, shufflelle sekalainen valikoima rokkia, olkalaukkuun kirja ja kamera ja muistivihko. Usein otan itselleni jonkun aloituspisteen; se voi olla vaikka taidemuseo tai joku kaupunginosa, missä en ole ennen käynyt. Ajan sinne metrolla tai bussilla, katselen ympärilleni, ja lähden kävelemään takaisin kotia kohti. Usein eksyn, monesti ajaudun kummallisiin j…

Ihmisiä, elämää

Kuva
Tästähän kaikessa on kyse: ihmisistä. Nämä tekevät maan sellaiseksi kuin se on. Jokaisen oma tarina, omat kasvot. Kaikki mikä on ollut, mennyt ja tullut, kaikki mikä on vasta tulossa, kaikki mitä ei koskaan tule. Jokaisesta voisi ottaa kuvan, jokaisen tarinan voisi kertoa. Se olisi maailman paksuin ja kiinnostavin kirja. Koska en tiedä niitä tarinoita, en voi sitä kirjaa kirjoittaa, ja vaikka tietäisinkin, en osaisi, en kunnolla. Siispä kuvat.



















La Marca

Kuva
Havannan paras paikka on tatuointistudio La Marca. Siitä ei ole pienintä epäilystäkään. Ei pelkästään siksi, että se on Kuuban ensimmäinen ja ainoa laillinen tatuointistudio, vaan koska se on totaalisen cool. La Marca ei ole pelkästään tatskastudio, se on vaihtoehtokulttuurikeskus. Paikka puuhailee kaikenlaisen visuaalisen taiteen, tanssin, kirjallisuuden, musiikin ja teatterin parissa. Yhteisön kehittäminen kulttuurin kautta on yhtenä kantavana ajatuksena La Marcan toiminnassa, ja tasa-arvokysymys on myös vahvasti esillä. Täällä järjestetään taidenäyttelyitä, konsertteja, työpajoja lapsille ja nuorille, annetaan tilaa ja näkyvyyttä nuorille taiteiden alalla työskenteleville kuubalaisille.



La Marca avattiin tammikuussa 2015. Se on ainutlaatuinen, koska Kuubassa tatuointi ei ole laillista. Se ei ole myöskään virallisesti laitonta, mutta bisnestä sillä ei saa tehdä. Kuubalaiset tatuoijat toimivat harmaalla alueella; pieniä tatuointistudioita löytyy ihmisten kodeista ja piharakennuksist…